Skip to content
Autoliikenteen Työnantajaliitto ry

Autoliikenteen Työnantajayhdistyksen perustaminen

Suomalaiset linja-autoyrittäjät perustivat vuonna 1928 Linja-autoliikennöitsijäin Liiton, joka muutti 1944 nimensä Linja-autoliitoksi (LAL). Jatkosodan päätyttyä syksyllä 1944 alkoi työntekijöiden runsas järjestäytyminen kautta maan ja Suomen Kuljetustyöntekijäin Liiton valta alkoi kasvaa.

Työntekijäjärjestöt alkoivat painostaa LAL:lta palkankorotuksia ja muita etuisuuksia. LAL:n lakimies Jussi Sormaselle alkoi myös tulla yhä enemmän tiedusteluja, miten menetellään erilaisissa työsuhteisiin liittyvissä riita-, työaika- ja palkka-asioissa. LAL ei kuitenkaan tällaisiin asioihin voinut ottaa kantaa, koska liiton uusituissa säännöissä nimenomaan kiellettiin sen puuttuminen jäsentensä ja heidän työntekijöidensä välisiin työehto- ja palkka-asioihin.

LAL:n hallitus käsitteli työnantajaliiton perustamista kokouksessaan 2.2.1945, jonka jälkeen lähetettiin kutsu kaikille LAL:n jäsenille kokoontua Helsinkiin neuvottelemaan oman työnantajaliiton perustamisesta. Kutsua noudattivat LAL:n suurimmat jäsenyritykset, yhteensä 33 yrittäjää, jotka edustivat melkoista linja-automäärää ja olivat myös alansa suurimpia työnantajia.

Autoliikenteen Työnantajayhdistyksen (ATY) perustava kokous pidettiin ravintola Kaisaniemessä 27.2.1945. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin LAL:n toiminnanjohtaja Yrjö Wänttinen ja sihteeriksi Helsingin linja-autoaseman asemanhoitaja, Oy Matkahuolto Ab:n palveluksessa ollut Yrjö Laine. Kokouksessa oli läsnä myös Autoalan Työnantajaliiton asiamies, varatuomari Åke M. Roschier-Holmberg.

LAL:n hallituksen esitys sai kokousväen yksimielisen kannatuksen ja keskustelun jälkeen päätettiin perustaa oma, Autoliikenteen Työnantajayhdistys -niminen yhdistys. Kokouksessa läsnä olleista LAL:n jäsenistä kirjoittautui heti 26 uuden yhdistyksen perustajajäseniksi. Ammattimaista kuorma-autoliikennettä harjoittaville yrittäjille päätettiin varata mahdollisuus liittyä yhdistykseen, sillä intressit työehto- ja palkka-asioissa katsottiin yhteisiksi.

Järjestön toiminnanjohtajaksi valittiin LAL:n toiminnanjohtaja, diplomi-insinööri Yrjö Wänttinen, joka hoiti tehtäväänsä 20 vuotta. Järjestön ensimmäisenä lakimiehenä toimi varatuomari Åke M. Roschier-Holmberg.

Ensimmäiset vuosikymmenet käyntiin vauhdilla

Ensimmäisenä ATY neuvotteli linja-autonkuljettajien ja rahastajien työehtosopimuksen, joka sovittiin heinäkuussa 1945. ATY:n hoitoon tuli joulukuusta 1945 alkaen kuorma-autonkuljettajien työehtosopimusasiat ja helmikuusta 1946 alkaen kuorma-auton apumiesten työehtosopimusasiat. Toukokuussa 1946 työehtosopimusneuvottelujen piiriin tulivat myös linja-autoasemien työntekijät. Autoliikennealalle syntyi nopeasti työnantajajärjestö, joka oli valmis valtakunnallisiin työehtosopimusneuvotteluihin ja -sopimuksiin.

ATY:n sopimuskumppanina oli Suomen Kuljetustyöntekijäin Liitto (SKL). Ensimmäisessä sopimuksessa sovittiin autonkuljettajan työajat ja erillinen ”häkäloma” puukaasutinautojen kuljettajille. Sopimuskumppaniksi tuli ammattiliittojen jakautumisen jälkeen vuodesta 1948 lukien Suomen Autoalantyöntekijäin Liitto (SAL).

Lakkoneuvottelut tulivat voimakkaasti kuvaan jo 1950-luvulla ja olympiavuonna 1952 lakko oli sotkea kisajärjestelyt, mutta sopimukseen päästiin ennen kisojen alkamista. Heinäkuussa 1953 oli viikon pituinen lakko ja keväällä 1956 alan seisautti kolmiviikkoinen yleislakko.

ATY:n sopimuskumppani oli vuosina 1960-1970 Suomen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto sekä Auto- ja kuljetustyöväen liitto. Tavaralinjaliikenteen ja ulkomaanliikenteen työehtosopimuksia ryhdyttiin solmimaan 1960-luvun alkuvuosina. Vaikeita neuvotteluja käytiin mm. vuosilomalain ja viisipäiväiseen työviikkoon siirtymisen vuoksi. Pitkään jatkuneet monitasoiset neuvottelut johtivat lopulta vuoden 1968 maaliskuussa ensimmäiseen TUPO-ratkaisuun. Siitä lähtien TUPO-sopimuksia solmittiin aina 2000-luvulle saakka.

Autoliikenteen Työnantajayhdistyksen nimi muuttui 1972 Autoliikenteen Työnantajaliitoksi, ja sopimuskumppaniksi tuli 1970 alkaen silloin perustettu Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT.

ALT:n hallituksen puheenjohtajat

  • 1945-1964 diplomi-insinööri Yrjö Wänttinen, Oy Matkahuolto Ab
  • 1965-1981 toimitusjohtaja Raimo O. Honkanen, Savonlinja Oy
  • 1982-1984 toimitusjohtaja Olavi Lievonen, Jyväskylän Liikenne Oy
  • 1985-1987 toimitusjohtaja Lasse Vaano, Kuljetusliike Vaano
  • 1988-1995 toimitusjohtaja Juhani Heikkilä, Someron Linja Oy
  • 1996-2001 toimitusjohtaja Pertti Korhonen, Suomen Kiitoautot Oy
  • 2002-2007 varatoimitusjohtaja Mikko Vähälä, Kuljetusliike Lauri Vähälä Oy
  • 2007-2021 hallituksen puheenjohtaja Antti Norrlin, Koiviston Auto -konserni
  • 2021 alkaen hallituksen puheenjohtaja Pekka Auramaa, Auramaa-yhtiöt

Ensimmäinen linja-autoliikenteen työehtosopimus
Linja-autoliikenteen työehtosopimus 1945

Ensimmäinen automiesten työehtosopimus

Automiesten työehtosopimus 1946