Autoliikenteen Työnantajaliitto on pahoillaan siitä, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on päättänyt jatkaa kallista näytelmäänsä, jossa se keskittyy lakkoiluun ja ylimitoitettuihin vaatimuksiin aidon neuvottelemisen sijaan.
AKT ilmoitti tiistaina aloittavansa lakon 1. maaliskuuta kolmelta aamuyöllä 17:ssä linja-autoliikennettä ja 29:ää huoltokorjaamotoimintaa harjoittavassa yrityksessä, joissa työskentelee yhteensä noin 6 500 työntekijää. Lakko pysäyttäisi monin paikoin linja-autoliikenteen pääkaupunkiseudulla ja Tampereella, eli jumittaisi tarkoituksella kahden Suomen isoimman työssäkäynti- ja talousalueen ihmisten liikkumisen.
Tiistaina hylkäämiensä sovintoehdotusten jälkeen AKT on tänään keskiviikkona jo aloittanut lakot tavara- ja säiliöautoliikenteessä, terminaaleissa, öljytuotealalla sekä satamissa. Lisäksi AKT ilmoitti tiistaina uusista lakoista tavara- ja säiliöautoliikenteessä, terminaaleissa sekä öljytuotealalla 1. maaliskuuta alkaen.
Autoliikenteen Työnantajaliitto ihmettelee, miksi AKT on päättänyt jatkaa häikäilemättömästi lakkoilun tiellä, vaikka sovintoehdotus olisi taannut yleisen linjan mukaiset ratkaisut, joiden piirissä on jo yli 400 000 palkansaajaa.
– AKT:n ylimitoitetut tavoitteet ovat leimanneet linja-autoalan neuvotteluita samalla tavalla kuin muita kuljetusalan neuvotteluita. AKT on esittänyt työehtoihin muutoksia, jotka lisäisivät linja-autoyritysten palkkakustannuksia keskimäärin 38,5 prosenttia, sanoo Autoliikenteen Työnantajaliiton toimitusjohtaja Mari Vasarainen.
Luku muodostuu pelkästään AKT:n vaatimien tekstimuutosten kustannusvaikutuksista, eikä siinä ole mukana varsinaisia palkankorotuksia. Esimerkiksi HSL:lle pelkästään tekstivaatimukset toisivat joka vuosi lisäkustannuksia yli 71 miljoonaa euroa.
Lakkoon aikovat pääkaupunkiseudun linja-autonkuljettajat eivät ole palkkakuopassa, vaan heidän toteutuneet kokonaisansionsa olivat viime vuonna keskimäärin lähes 3 700 euroa kuukaudessa. Linja-autonkuljettajien säännöllisen työajan ansiot ovat nousseet vuosina 2011-2021 jopa 7,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin teollisuuden työntekijöillä.
AKT siis jatkaa samaa pullistelua, joka sillä on jo käynnissä satamissa, kuorma-autoalalla ja säiliöautoalalla. Vaatimukset ovat täysin kohtuuttomia, eikä AKT:lta siten löydy todellista halua neuvotella tai sopia.
̶ Ihmisten pääsy töihin, kouluihin, ruokakauppaan, lääkäriin tai apteekkiin vaikeutuu merkittävästi, jos linja-autot eivät kulje. Autoliikenteen Työnantajaliitto on pahoillaan, että AKT on päättänyt aiheuttaa lakoillaan haittaa nimenomaan matkustajille, jotka joutuvat murheellisen valtanäytelmän sijaiskärsijöiksi.
Työehtosopimuksilla on merkittävä vaikutus linja-autoliikenteen yritysten liiketoimintaan. Linja-autonkuljettajien palkkakustannusten osuus on yritysten kokonaiskustannuksista keskimäärin 49 prosenttia. Pääkaupunkiseudun HSL-liikenteessä jopa yli 60 prosenttia.
Koronavuodet iskivät erityisen voimakkaasti linja-autoyrityksiin, eivätkä ne ole vielä toipuneet niistä vaikeuksista. Alan nettotulos oli Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2020 ja 2021 tappiollinen, eivätkä matkustajamäärät ole palanneet koronaa edeltävälle tasolle. Linja-autoliikenteen kustannustaso on pysynyt korkeana, kun muun muassa polttoaineet ja energia ovat kallistuneet.
– Emme me voi suostua sellaisiin ehtoihin, jotka johtaisivat yritysten lopettamiseen. Näin kovat esitykset kertovat siitä, että neuvottelu- ja sovintohalukkuutta ei edes ole. AKT on päättänyt keskittyä tällä kierroksella lakkoiluun sopimisen sijaan, Vasarainen sanoo.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Mari Vasarainen, puh. 040 511 6959, mari.vasarainen@alt.fi