Auto-, kuljetus- ja ilmailualan koulutuksen pitää uudistua
ALT tiedotus (tiedotus
alt.fi), 30.4.2014
Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olisi siirryttävä moduulijärjestelmään ja hylättävä vuosikurssiajattelu. Työurat pitenisivät, opintojen keskeytykset vähenisivät ja koulutus vastaisi paremmin auto-, kuljetus- ja ilmailualan tarpeita, kun perustutkinnon voisi suorittaa jopa 2,5 vuodessa.
Auto-, kuljetus- ja ilmailualan koulutuksen tulevaisuutta ruoditaan valtakunnallisessa, koko koulutuskentän kattavassa selvityksessä. Opetushallituksen tilaama ja Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitoksen toteuttama selvitys esittää keinoja koulutuksen rakenteelliseen ja sisällölliseen uudistumiseen. Uudistusten myötä auto-, kuljetus- ja ilmailuala saisi paremmin osaamistarpeitaan vastaavaa työvoimaa. Muuttuva toimintaympäristö sekä uudet ympäristövaatimukset, energiamuodot ja teknologiat vaativat näilläkin aloilla uudenlaista osaamista.
Moduulirakenne tuo joustavuutta koulutuksen toteutukseen
Selvityksen perusteella auto-, kuljetus- ja ilmailualan toisen asteen koulutuksen toteutus ei vastaa enää työelämän tarpeita. Koulutuksen rakenteellisella muutoksella ongelma voitaisiin korjata. Perustutkintoon johtavassa koulutuksessa pitäisi siirtyä moduulijärjestelmään, mikä tarkoittaisi luokka- ja vuosikurssiajattelusta luopumista.
– Alueelliset painotukset sekä yritysten ja opiskelijoiden henkilökohtaiset tarpeet voitaisiin huomioida paremmin, jos koulutuksessa siirryttäisiin moduulirakenteeseen valtakunnallisten tutkintojen perusteiden mukaisesti. Tutkintojen sisältöä ei voi laajentaa, mutta moduulirakenne lisäisi koulutuksen joustavuutta ja työelämälähtöisyyttä. Se antaisi myös opiskelijalle enemmän mahdollisuuksia valita itselleen sopivia sisältöjä, selvitystyöstä vastannut projektipäällikkö, KT Mikko Huhtala toteaa.
Uudistus tukisi myös työurien pidentämistä, jos lähiopetusta lisättäisiin 35 tuntiin viikossa ja noin 7 tuntiin päivässä. Näin opetus vastaisi työelämän rytmiä ja vähentäisi työnantajien moitteita siitä, että nuoret eivät tunne työelämän pelisääntöjä esimerkiksi työaikojen noudattamisessa. Tiiviimmällä tahdilla perustutkinnon voisi suorittaa jopa 2,5 vuodessa opiskelijan henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta riippuen.
–Todennäköisesti yhtenäisemmät työviikot ja tiiviimpi opiskelurytmi ehkäisisivät myös opintojen keskeytymistä, Huhtala arvelee.
Asiakaspalvelua ja turvallisuutta ei saa unohtaa
Selvityksen mukaan auto- ja varaosamyynnin koulutus voisi sisältyä merkonomikoulutukseen, sillä osaamisvaatimuksissa on yhteneväisyyksiä. Ajoneuvo- ja lentokoneasentajien sekä autokorinkorjaajien koulutukseen tulisi lisätä muun muassa elektroniikka-, tietotekniikka- ja ICT-osaamista. Lentokoneasennuksessa myös kansainvälistyminen sekä avioniikan ja materiaalitekniikan kehittyminen vaatii uutta osaamista.
Työelämä toivoo kuljetusalalle yhtenäisempää perustutkintoa, joka antaisi perustaidot keskeisiin työtehtäviin kuten kuorma- ja linja-auton kuljettajan töihin sekä varastointiin. Koulutussisältöihin tulisi lisätä entistä enemmän liikenne-, työ- ja kuljetusturvallisuuden koulutusta. Auto- kuljetus- ja ilmailualat korostavat myös kaikkien henkilöstöryhmien asiakaspalvelutaitojen ja yritysosaamisen koulutuksen lisäämistä.
Lisää henkilöstöjohtamisen koulutusta korkeakouluihin
Työelämä kritisoi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetusta teoretisoitumisesta ja työelämästä etääntymisestä. Varsinkin ammattikorkeakouluilta alat odottavat yhä tiiviimpää yhteistyötä työelämän kanssa ja työelämän viestien kuulemista koulutuksen sisältöjen kehittämisessä.
Yliopistoilta odotetaan tiiviimpää vuoropuhelua alempien koulutusasteiden kanssa, jotta opetussisällöissä voitaisiin paremmin huomioida yliopistojen tutkimuksellaan tuottama uusi tieto teknologiasta ja innovaatiosta. Esimerkiksi uudet moottoritekniikan ja mukavuuselektroniikan sovellukset ovat ajoneuvoissa lisääntyneet, ja niiden huolto- ja korjaustyöt edellyttävät uutta ammattitaitoa ja osaamista.
Selvityksen perusteella yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen nykyinen johtamiskoulutus ei vastaa työelämän tarpeita. Erityisesti henkilöstöjohtamisen koulutusta tulisi lisätä.
– Suuri osa insinööreistä päätyy esimiestehtäviin ilman riittävää koulutusta, sillä tutkinnoissa korostuu tekniikan osaaminen. Auto-, kuljetus- ja ilmailualoilla on pulaa työnjohdon osaajista. Insinööreiksi valmistuneet eivät koe olevansa koulutustaan vastaavissa tehtävissä työskennellessään esimerkiksi korjaamon työnjohtajina tai kuljetusliikkeen ajonjärjestelijöinä.
Auto-, kuljetus- ja ilmailualojen yhteisenä huolen aiheena oli opettajien osaamisen ylläpito ja kehittäminen. Kaikilta opettajilta tulisi edellyttää täydennyskoulutuksiin osallistumista.
Lisätietoja:
projektipäällikkö, KT Mikko Huhtala,
puh. 044 455 8312, mikko.huhtalawinnova.fi
http://www.oph.fi/download/153527_Auto-_ja_kuljetusraportti_FINAL_121213.pdf