Logistiikka on tulevaisuuden ala – ihmisille riittää töitä vielä vuosikymmenten kuluttua

ALT tiedotus (tiedotus@alt.fi), 17.1.2014

Tietokoneistuminen muuttaa työvoimarakenteemme ja moni nykyinen ammatti katoaa, arvioi Etla. Kuusisivuinen muistio ja sen lähdetutkimus riistäytyivät tekijöiden tahtomatta isoksi uutisvyöryksi ja julkiseksi keskusteluksi, jossa vahvoja tulevaisuuden tehtäviä julistetaan auringonlaskun ammateiksi. Kuljetusala sai osansa spekulaatioista. Maanteiden tavaraliikenteen tehtävät eivät ole noin vain mallinnettavissa. Logistiikka on merkittävä työllistäjä myös vuonna 2040.

Noin 470 henkeä työllistävän kuljetusyritys Kiitosimeonin hallituksen puheenjohtaja Juha Lehtinen pahoittelee torstai-illan A-Studion keskustelun suuntaa. Ohjelmassa Sovelton muutosjohtaja Risto Linturi julisti, että ”rekkakuskien” koulutus täytyy lopettaa kokonaan. ”Olen juuri ottanut kymmenisen nuorta oppisopimuksella sisään. Olen hehkuttanut heille, että alalla on töitä eliniäksi. Tällainen romahduttaa kaiken,” Lehtinen parahtaa.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ry (ALT) tekevät yhdessä työtä kuljetusalan työllisyyden turvaamiseksi. Aloituspaikkoja kuljetusalan koulutukseen tarvitaan koko ajan lisää, ei vähemmän. Uusia kuljettajia tarvitaan vuosittain tavaraliikenteeseen noin 3 000 henkilöä ja henkilöliikenteeseen noin 1 000. Arviota ei ole tarvetta muuttaa. Kuljetusalan koulutusta kehitetään tulevaisuuden osaamistarpeiden pohjalta Opetushallituksen linjausten mukaisesti. Kun esimerkiksi kodinkoneita ostetaan entistä enemmän verkosta, kuljettajan tehtäviin kuuluu laitteen kuljettaminen, asentaminen ja vaikkapa käyttökoulutus asiakkaalle. Kuljettaja on kuluttajan ainoa ihmiskontakti koko tilausketjussa. Erilaisia palvelukokonaisuuksia ja innovaatioita kehitetään jatkuvasti kuljetusalalla, jolloin työnkuva muovautuu mutta säilyy.

Juha Lehtinen arvelee, että Kiitosimeon työllistää vuonna 2040 ainakin saman verran ihmisiä kuin tällä hetkellä: ”Varastot ovat osin automatisoitavissa, mutta kuormaus- ja purkutilanteissa sekä kuljettamisessa tarvitaan ihmistä. Jokainen purkupaikka on erilainen ja niiden standardoiminen maksaisi liikaa.”

Kiitosimeon kuljettaa vaarallisia aineita kuten rikkihappoa, suolahappoa ja propaania. Lainsäädäntö edellyttää kuljetustehtävissä ihmisen suorittamaa valvontaa, ja vaikkei edellyttäisi, ”ilman ihmistä en päästäisi kuljetusta liikkeelle”, Lehtinen linjaa.

Etla toppuuttelee muutosarvioita

Julkinen keskustelu katoavista ammateista lähti liikkeelle englanninkielisestä muistiosta, jossa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla soveltaa Oxfordissa tehtyä tutkimusta suomalaiseen elinkeinorakenteeseen tilastomenetelmien avulla. Etlatieto Oy:n toimitusjohtaja Petri Rouvinen korostaa, että kyseessä on pitkän aikajänteen arvio, joka on hyvin epävarma: ”Huomiomme ei ollut yksittäisten ammattinimikkeiden arvioimisessa. Joidenkin ammattinimikkeiden kohdalla arvio voi osua hyvinkin oikeaan, toisten kohdalla ei lainkaan.”

Rouvinen muistuttaa, että Oxford-tutkimus sen enempää kuin Etlan muistiokaan eivät ota huomioon yhteiskunnan sosiaalisia tai poliittisia voimia tai yksittäisten ammattien tehtäväsisällön kehitystä. Tutkimuksen liitteenä käytetty automatiikalla mahdollisesti korvattavien tehtävien listaus puolestaan pohjautuu yhdysvaltalaisselvitykseen.

Rouvinen ei usko, että robottiautot korvaavat kuljetusalan ammattilaiset Suomessa tulevaisuudessakaan: ”Voidaan tarkastella robottiautojen suomia mahdollisuuksia tietyillä osuuksilla, mutta on mahdotonta ajatella robottiauton käyttävän esimerkiksi metsäteitä tai muita valtateiden ulkopuolisia reittejä. Vain ihmissilmä pystyy havainnoimaan monimutkaisen ympäristön ja tekemään tarvittavat ratkaisut. On myös lukuisia lainsäädännöllisiä ja eettisiä kysymyksiä ratkaistavina: jos robottiauton kenttään ilmestyy lastenvaunut tai iäkäs henkilö ja se ei ehdi pysähtymään, ajaako se sillalta alas?”

Myös Suomen keliolosuhteet ja kunnoltaan epätasainen tiestö olisivat haaste robotille: ”Jotta robottiauto kykenisi kuljettamaan tavarat perille turvallisesti, sen toimintaympäristön olisi oltava stabiili ja siitä tulisi olla täsmällinen ja ajantasainen kartta-aineisto. Jos teknologia kohtaa odottamattoman tilanteen, se pysähtyy”, Rouvinen toteaa. – ”Tarvitaan ihminen palauttamaan tilanne normaaliksi.”

Suomen ei tietenkään kannata roikkua kiinni eilisen ammateissa, mutta logistiikka ei kuulu auringonlaskun aloihin maassamme. Vaikka automaatio voi muuttaa tavaravirtoja, vuosikymmeniin ei ole nähtävissä muuta kuin pulaa ammattikuljettajista. Yrittäjiä ja kuljettajia on jäänyt tai jäämässä eläkkeelle enemmän kuin on tulijoita. Kuljettajan työ on paljon muutakin kuin ajoneuvolla ajamista. Suurin osa kuormaamisesta ja kuorman varmistamisesta sekä asiakaspalvelu ovat jatkossakin ihmistyötä. Toimitusten väli monilla suoritealoilla on kasvussa ja eräkoot pienenemässä, koska halutaan joustavampaa logistiikkaa. ”Jättirekat” puolestaan vaativat erityisen paljon huomio- ja reaktiokykyä kuljettajaltaan. Verkosta ostetut tai 3d-tulostimilla aikaansaadut tuotteet tarvitsevat yhtä paljon toimitettua materiaalia kuin perinteinen kauppatoimintamalli.

Suomen kannattaa kehittää uusia teknologioita ja logistisia malleja, joiden osaajiksi – niin kuljetustehtäviin kuin suunnittelu- ja kehitystehtäviin – koulutamme nuoria motivoituneita ihmisiä. SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen muistuttaa, että kuljettajat kykenevät reagoimaan odottamattomiin tilanteisiin ja keksimään useita ratkaisumalleja tavarankuljetustehtävissä. Heidän taitojaan ja ammattipätevyyttään pidetään yllä jatkuvasti. Ihmiset pystyvät myös muuntumaan ja ottamaan käyttöön uusia ratkaisuja työtehtävissään. Meidän kannattaa ottaa hyödyt irti tietokoneistumisen mahdollisuuksista, mutta ilman ihmiskäsien ja -aivojen vahvaa panosta ei logistiikka pyöri, Lehtonen tiivistää.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen yrittäjien ja kuljetusyritysten sekä logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. Järjestön jäsenistöön kuuluu noin 6 000 kuorma- ja pakettiautoliikenteen kuljetusyritystä ympäri Suomea.



http://www.skal.fi

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry (ALT) on ammattimaista autoliikennettä harjoittavien ja kuljetusalalla toimivien yritysten edunvalvonta- ja palveluorganisaatio työmarkkina-asioissa. ALT:n jäseninä on kuorma- ja linja-autoyrityksiä, linja-autoasemia, tavaraterminaaleja, varastohotelleja sekä taksi- ja kuorma-autoliikenteen tilausvälityskeskuksia.



http://www.alt.fi

Viittaukset:



Lisätietoja:

Iiro Lehtonen, toimitusjohtaja, SKAL, puhelin 040 502 8181



Mari Vasarainen, toimitusjohtaja, ALT, puhelin 040 511 6959

Heini Polamo, viestintäpäällikkö, SKAL, puhelin 040 5060 131