Tiedotus (Tiedotusalt.fi), 7.1.2013
Osaavan työvoiman saatavuus on yrityksille keskeinen kilpailukykytekijä ja kasvun edellytys. Joka toisella EK:n jäsenyrityksiin rekrytoitavalla henkilöllä tulee olla ammatillista osaamista. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tulee vastata yritysten osaamistarpeisiin niin määrällisesti kuin ammatillisten koulutuksen ja tutkintojen tuottaman osaamisenkin osalta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjonnasta ja kokonaisopiskelijamääristä vuosille 2013–2016 oli eri tahojen kommentoitavana vuoden vaihteeseen mennessä. Hallitusohjelman ja kehyspäätöksen mukaisesti ammatillisen peruskoulutuksen valtion rahoitukseen kohdistuu vuoden 2016 tasossa yhteensä noin 93 miljoonan euron vähennys. Ammatillista koulutusta kohdennetaan uudelleen ja enimmäisopiskelijamäärää vähennetään suunnitelman mukaisesti asteittain vuosina 2014–2016 yhteensä noin 7350 opiskelijalla vuoden 2013 tasoon nähden.
Palautteessaan opetus- ja kulttuuriministeriölle EK kannattaa suunnitelman tavoitetta, jonka mukaan ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeiden perusteella. Pitkän aikavälin tarkastelun ohella on tärkeä turvata nopea reagointi eri alueiden ja toimialojen muuttuviin työvoimatarpeisiin. EK tukee ehdotusta koulutustarjonnan lisäämisestä ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa, kone-, metalli- ja energiatekniikassa ja sosiaali- ja terveysalalle lukuun ottamatta kauneudenhoitoalaa. Sen sijaan matkailu- ja ravitsemisalalle suunnattuihin vähennyksiin EK suhtautuu kriittisesti. Alan ammattitaitoisen työvoiman tarpeen on ennakoitu kasvavan etenkin niillä alueilla Suomessa, joissa venäläisten matkailijoiden määrä on kasvussa.
– Ensisijaisena lähtökohtana koulutustarjonnan kehittämiselle ja suuntaamiselle tulee olla työmarkkinoiden tarpeet. Tämä edellyttää koulutuspaikkojen suuntaamisen jatkovalmistelussa toimialakohtaisten tarpeiden tarkempaa tarkastelua, toteaa koulutusasiantuntija Mirja Hannula EK:sta.
EK ehdottaa, että koulutustarjontaa ja kokonaisopiskelijamääriä suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon nuorisoikäluokkien koon lisäksi työikäisen väestön koulutustausta ja ikärakenne sekä toimialakohtaiset koulutustarpeet, alueellinen elinkeinorakenne ja koulutuksesta työllistyminen.
– Koulutustarjonnan osalta on huolehdittava valtakunnallisesti elinkeinoelämän osaamistarpeista erityisesti pienten koulutusalojen kohdalla. Maakuntakohtainen koulutustarjonta ja opiskelijamääriä koskeva tarkastelu ei tunnista koulutuksen järjestäjien valtakunnallisen koulutustehtävän luonnetta, jatkaa Hannula.
Koulutustarjonnan riittävyys on nuorisotakuun toteutumisen edellytys
– Ammatillisella peruskoulutuksella on keskeinen rooli nuorten työelämässä tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Hallitusohjelmaan kirjatun ns. nuorisotakuun osalta ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjonnan riittävyys on kriittinen kysymys nuorten ammatillisten perusvalmiuksien hankkimisessa ja työelämään siirtymisessä, toteaa Hannula.
Osana nuorten yhteiskuntatakuuta toteutettavaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaan on varattu yhteensä 183 miljoonaa euroa vuosille 2013–2016 ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistavaan koulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen. Ohjelman kohderyhmänä ovat vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevat 20–29 -vuotiaat, joita on noin 110 000.
– Kohderyhmän näkökulmasta ongelmallista on ammatillisen peruskoulutuksen rajaaminen osaamisohjelman ulkopuolelle. Nuorten työmarkkina-aseman parantamisen ja elinkeinoelämän osaamistarpeiden näkökulmasta tulee harkita sekä nuorten aikuisten osaamisohjelman kohderyhmän laajentamista perustutkinnon suorittaneisiin työttömyysuhan alla oleviin nuoriin että ohjelmaan varattujen määrärahojen kohdentamista myös ammatilliseen peruskoulutukseen, jatkaa Hannula.
Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitys nuorten työllisyyden edistämiseksi