Tiedotus (tiedotus@alt.fi), 28.1.2013
– Tekemätön työ maksaa yritykselle keskimäärin 2900 euroa kuukaudessa kokopäiväistä työntekijää kohti, eli suomalaisyrityksille 4 – 5 miljardin euron kustannukset vuodessa, kertoo EK:n ylilääkäri Jan Schugk.
Luvut selviävät yhteishankkeesta, jossa Työterveyslaitos, Hoffmanco International, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK sekä PwC selvittivät suomalaisyritysten henkilöstön sairauspoissaoloista, työkyvyttömyydestä ja tapaturmista aiheutuvia kustannuksia.
Työkyvyttömyys aiheuttaa ison kustannuserän Suomen työelämässä. Tekemättömän työn osuus on keskimäärin 7 prosenttia yritysten palkkapotista, vaihdelleen yrityksestä riippuen runsaasta 2 prosentista noin 12 prosenttiin. Tästä kertyy selvityksessä mukana olleiden 64 yhtiön yhteenlasketulla palkkasummalla, yli 2 miljardilla, noin 50 – 230 miljoonan euron vuosittaiset menot. Työntekijää kohden työkyvyttömyydestä koituvat kustannukset vaihtelevat eri yhtiöissä 850 eurosta 4 300 euroon. Kun vastaava taso suhteutetaan koko Suomen yksityissektoriin, puhutaan jo n. 4-5 miljardin suorasta vuosikustannuksesta.
Tekemättömän työn kustannuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä summaa, joka saadaan, kun lasketaan yhteen työterveyshuollon kustannukset, lakisääteiset tapaturmavakuutusmaksut, työkyvyttömyyseläkemaksut sekä sairaus- ja tapaturmapoissaolojen palkkakustannukset.
Yhteishanke on jatkoa vuosina 2011 ja 2010 toteutetulle vertailututkimukselle. Nyt vuonna 2012 mukana olleet 64 yhtiötä työllistävät yhteensä yli 80 000 henkilöä. Selvitykseen osallistui niin teollisuuden kuin palvelualan yrityksiä sekä asiantuntijaorganisaatioita.
Järjestelmällinen työkykyjohtaminen tuo huomattavia säästöjä
– Työkykyä voi ja pitää johtaa. Tämä on nimenomaan yrityksen johdon, ei pelkästään henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon tehtävä, painottaa Schugk.
– Työkykyjohtamisen ydinasioita ovat toisaalta työn ja työmpäristön kehittäminen ja toisaalta erilaisten työkykyriskien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Keskeisiä työkaluja ovat mm. puheeksi ottamisen mallit, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden seuranta sekä toimet työhön paluun tukemiseksi.
Kolmatta kertaa vertailututkimukseen osallistuneissa ja systemaattisesti työkykyjohtamiseen viime vuosina panostaneissa yrityksissä on saavutettu huomattavia säästöjä. Mukana olleissa 12 yrityksessä tekemättömän työn kustannuksia on saatu vähennettyä keskimäärin 27 prosentilla palkkasummaan verrattuna.
– Tässä toiminnassa voittavat kaikki, niin yritykset kuin henkilöstökin. Kansallisella tasolla puhutaan jo miljardin kokoluokan potentiaalista.
Vertailututkimuksen johtopäätökset:
– Vertailututkimuksessa mukana 64 yritystä, työllistäen n. 80.000 henkilöä
– Yhteenlaskettu tekemättömän työn kustannus n. 180 miljoonaa euroa vuodessa
– Tuloksellisen työkykyjohtamisen kautta saavutettu 27%:n säästö (1000€/HTV)
– Suhteutettuna koko Suomen yksityissektoriin tekemättömän työn kustannus on 4-5 miljardia vuodessa
– Se tietäisi n. 1,3 miljardin säästöpotentiaalia mikäli päästäisiin verrokkiryhmän tuloksiin
– Työ on onnistujissakin edelleen kesken. Paljon edelleen saavutettavissa.